Kun 4-vuotias avasi silmänsä viimeisen kerran ja kuiskasi muutaman sanan, kukaan ei pystynyt pidätelemään kyyneleitään. - Butthurt.Co
Hot, New

Kun 4-vuotias avasi silmänsä viimeisen kerran ja kuiskasi muutaman sanan, kukaan ei pystynyt pidätelemään kyyneleitään.

Ruth Scully selvisi suurimmasta tragediasta, mitä voi tapahtua vanhemmalle…hänen vasta neljävuotias poikana Nolan menehtyi vakavaan sairauteen. Hän oli vain kolme vuotta vanha, kun hänellä todettiin pehmytkudossarkooma – pehmytkudoksien syöpä, jota on lähes mahdotonta parantaa. Kaikki alkoi nuhasta ja hengitysvaikeuksista.

Lääkärit huomasivat pian olevansa voimattomia auttamaan. Hoito ei auttanut, ja nuori potilas alkoi heiketä. Hän taisteli puolitoista vuotta, hymyili ja yritti olla rohkea, mutta kipu oli sietämätöntä.

Pojan äiti kertoo yhden viimeisistä keskusteluista lääkärin kanssa…tohtori Nolan sanoi kyyneleet silmissä, että mikään hoito ei toimi, ja ainoa asia, mitä he voivat tehdä, on osittain lievittää kipua. Silloin Ruth kävi keskustelun poikansa kanssa, jota he eivät koskaan unohda, ja joka liikutti tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa.

“Istuin poikani vieressä ja painoin hänen päänsä syliini.

Minä – Kulta, se sattuu, kun hengität, eikö totta?

Nolan – Hmm…hieman.

Minä – Kaikki sattuu, vai mitä?

Nolan (katselee maahan) – Kyllä äiti.

Minä – Nolan, tiedän, että tämä tauti on kauhea, sinun ei tarvi enää taistella sen kanssa.

Nolan (leveästi hymyillen) – Eikö minun todellakaan tavitse?! Mutta teen sen sinun vuoksesi, äiti!

Minä – Ei Nolan! Siitäkö syystä teit sen? Taistelit äidin vuoksi?

Nolan – Kyllä äiti.

Minä – Nolan, mikä on äidin tehtävä?

Nolan – turvata ja hoitaa (hymyssä suin).

Lue keskustelun loppuosa seuraavalla sivulla, koska se on todella sen arvoista…hän liikahtaa ja avaa silmänsä.

Minä – Kulta…en voi enää pitää huolta sinusta. Ainoa tapa jotta voisit olla onnellinen, on antaa sinulle lupa mennä taivaaseen.

Nolan – No minä menen sinne ja leikin sillä aikaa kunnes tulet luokseni, koska sinä tulet, vai mitä?

Minä – Tietenkin! Äidistä et pääse niin helpolla eroon, siitä voit olla varma!

Nolan – Kiitos äiti! Haluankin leikkiä.

Muutamaa päivää myöhemmin Nolan pystyi vain nukkumaan ja herämään vuoronperään. Ruth oli hänen vierellään koko ajan. Hän poistui vain vessaan ja pikaisiin suihkuihin. Joka kerta hän pyysi poikaansa katsomaan kohti ovea, koska pian äiti palaisi.

Tällä kertaa Nolan sulki silmänsä heti, kun hänen äitinsä sulki oven. Hänen luokseen jäi setä ja sairaanhoitaja. Silloin Nolanilta romahti oikeanpuoleinen keuhko…hänen tilansa oli kriittinen, ja tuska kesti useita tunteja. Sen jälkeen Nolan heräsi vain kerran kertoakseen hymyillen äidilleen: “minä rakastan sinua”.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *